Näyttelyt näytelty

Nyt on maanantai aamupäivä, mutta voisin vielä päivitellä vähän sunnuntaita. En millään eilen jaksanut... Sunnuntaina oli siis vielä toinen koiranäyttelypäivä. Ihan ei yhdeksältä tarvinnut tänään olla paikanpäällä, joten aamun sai ottaa vähän rennommin. Halliin saavuimme joskus hieman ennen kahtatoista. Miekkonenkin lähti mukaan vaikka oli flunssa ja krapula :D Propsit siitä! Itselleni hain heti kahvin ja pehmiksen (kyllä, pehmiksen, taas. En voi jotenkin vastustaa niitä, varsinkaan koiranäyttelyssä!) ja mentiin seuraamaan novascotiannoutajien kehää. Siskoni ja hänen miekkonen ovat jo jonkinaikaa harkinneet kyseistä rotua. Uskon, että olisi heille sopiva, itsehän sitä alunperin ehdotin. Kompaktin kokoinen, eläväinen ja halukas miellyttämään ja olemaan kaikessa mukana :)

Pian pian lähdin kuitenkin etsimään irliskasvattaja Tainaa. Olime keskustelleet aiemmin, josko voisin viedä kehään yhden irliksen, mutta siitä ei ollut varmuutta vielä. Taina löytyi ja niin sain koiran käteeni. Se oli Selma Piano-pentueesta :) Ihan vauva vielä, toinen vasta 15kk ja 55kg! Selma oli vasta toista kertaa kehässä, ihan kuin minäkin, joten mehän olimme oikein hyvä pari. Selman omistajat olivat oikein mukavia ja avoimia, ja kovasti tykkäsivät kun viitsit koiran viedä kehään. Minä puolestani kiittelin heitä, kun saan harjoitella heidän koiran kanssa.

Selmaa kiinnosti korvat :) On muuten vissiin aika yleistä irliksillä, että tykkäävät nuuskutella korvia ja kasvoja. Helppoahan se on kun ylettyy!

Selma tarvitsee tosiaan vielä kehä harjoitusta. Tainan mies sanoi kehän jälkeen, että ei koira ei selvästi ollenkaan ymmärrä, että mitä sen olisi tarkoitus tehdä. Toisella juoksukerralla meni kuulemma heti paremmin, kun sai vähä jutun juonesta kiinni. Kovasti yritin kehua aina kun mentiin pää pystyssä :)

Selma sai EH:n narttujen junnuluokassa ja hyvät arvostelut. "Miinusta" pentumaisuudesta,sekä takajalkojen sivulle heittelystä :D

Kyllä se irlantilainen vaan on ihan oikean koiran kokoinen. Ja tämä neiti ei edes ollut täysikasvuinen vielä :)

Mutta sitten taas olennaiseen... ruokailuun ja liikuntaan. Viikonlopun aikana ei nyt siis tullut harrastettua oikein kunnon liikuntaa. Yöllä jalkojen lihaksia särki, joten varmasti tuo seisominen ja juoksuttaminen on tehnyt osansa. Ruuista osaan sanoa sen verran, että kalorit pysyivät alle 2000 per päivä, mutta ruuan laatu oli huonoa ja sen kyllä sitten tunsikin. Ärsyttä myös, että paino on junnannut samassa taas jo vaikka kuinka kauan (lue: kuukauden ainakin) ja parin viikon päästä olisi taas kurssin mittaukset. Äääääähhh, tuntuu, ettei ole mitään kyllä tapahtunut! Voisin ottaa nyt semmoisen parin viikon tehostartin ja kalorilaskurin avulla laskea kalorit 1200. Luulisi, että paino sillä nytkähtäisi liikkeelle. Täytyy tosin muistuttaa itseä, että harjoitan myös lihaskuntoa, joten paino ei välttämättä sen takia laske... Johon minä sanon, että no kyllä se nyt kuukaudessa olisi jo pitänyt johki liikkua!!  Odotan niiiiiiin kovaa seiskalla alkavaa lukua! Se on eräänläinen merkkipaalu kait, en nimittäin muista koska olisin semmoista lukua vaa'alla nähnyt. Lukion alussa ehkäpä? Tämän aamun aloitinkin siis kevyesti Diet-Pro proteiinijuomalla, johon syynä taisi tosin olla myös kiire. Yleensä nimittäin pyrin panostamaan juuri laadukkaaseen ja täyttävään aamupalaan :)

Tulipa juuri Zalandolta viestiä, että juoksukenkieni lähettäminen viivästyy... Höh. Täytyy tyytyä tarpomaan vanhoilla sitten. Tuonne sateeseen...

Tämmöinen sekava postaus tänään töiden lomasta!